Juuri ja juuri. On pakko myöntää että viimeiset viikot elämästäni ovat olleet kamalimpia ikinä! Oon oksentanu, oon voinu muuten vaan pahoin, oon yökkiny, oon nieleskelly oksennusta ja sitä rataa... onneksi oon nyt viimeisen viikon pystyny jo syömään suht hyvin ja melkein kaikki pysyy jopa sisällä. Edelleen on vaan pakko syödä vain sitä mitä tekee mieli ja miehellä alkaa pinna loppumaan, kun vähintään joka toinen päivä joutuu raahaamaan kaupasta mun mielitekojani... ehkä kohta pääsisin itse kauppaan niitä hakemaan. Toivossa on hyvä elää.
Pääsisi tästä tunteesta eroon, kun koko ajan tuntuu siltä että oksu lentää seinään justiinsa. Kurkussa venyy edes takaisin pieni limaklöntti kun nielaisee... voitte vaan arvata miltä se tuntuu, kun kurkku on niin arka että pelkkä sormen kosketus ulkopuolelta saa aikaa oksetuksen. Pientä helpotusta on tuonut se, kun käy syömisen jälkeen syljeksimässä sitä käsittämättömän sitkeää limaa ulos itsestään.
Tosi ihania juttuja, eiks je?
Vähän mukavampiakin asioita on tapahtunut, sillä Blake on julkaissut uuden levyn. Ja se kuullostaa hyvältä. Oikeasti. Kuuntelin sitä päivänä eräänä sohvalla maaten. Meni sitten repeattina muutamankin kerran ympäri koko levy. Spotifystä siis sen bongasin ja tää kuuluu kastiin "pakko saada omaan hyllyyn". Jotta kun tästä joskus tokenen shoppailukuntoon, niin käyn tuon ostamassa.
Ja shoppailusta puheen ollen. Arvatkaa vain ahdistaako kun veronpalautuksetkin tipahti tilille, eikä voi edes mennä tuhlaamaan niitä?! Vaikka aina vois shopata netissä, mutta kun ei se oo sama asia. Joululahjat ja kaikki on ostamatta. Muutenkin joulu on ihan vaiheessa meillä. Ainoa koriste on jouluvalot lasten omassa huoneessa, jonne ne puoli väkisin itse laitoin ikkunaan. Siinä kuitenkin tovi meni teippaillessa niitä sinne paikoilleen.
Viime yönä valvoin ja mietin kaikkea, mitä voisi tänään tehdä joulun takia... vähän askarrella joulukortteja ja laitella koristeita esille. Noh, ei kyllä jaksais ja olokin on taas sitä luokkaa että tekis mieli mieluummin mennä nukahtaan, niin ei tuntis tätä paskan makua suussa.
Loppuun kuitenkin yksi biisi uutta Blakea. Nauttikaa.
