Eikä mitään ihmeellistä päässyt tapahtumaan. Jos nyt ei oteta lukuun järkyttävää riitaa miehen kanssa.
Juhannusaatto jouduttiin suunnitelmien osalta muuttamaan aika radikaalisti. Vettä alkoi satamaan noin tuntia ennen lähtöä pikku hiljaa ja lähtiessä satoikin jo sitten ihan kunnolla. Suunniteltu minigolf sai siis jäädä pelaamatta. Myös b- suunnitelmissa vilahtanut juhannuksen vietto miehen kaverin pajalla sai jäädä, kun sinne ilmaantui juuri saapumisemme jälkeen toinen porukka joka halusi alkaa katselemaan elokuvaa. Tämä taas ei ollut ihan niin mieleinen juttu meidän porukalle. Pienen odottelun jälkeen päädyimme lähtemään toiselle kaveripariskunnalle toiselle puolen kaupunkia. Siellä sitten kuunneltiin musaa, katseltiin telkkua ja jopa grillattiin makkaraa. Ei tosin ulkona eikä kunnon grillissä, vaikka sää olisikin sen jo sallinut (vettä ei paria tuntia pidemmästi satanut), vaan ihan hellan päällä sähkögrillissä. Niin ja miehet saunoivat.
Sieltä sitten jatkettiin keskellä yötä (sen kaveripariskunnan kanssa joiden kanssa matkaankin lähdettiin) keskustaan ottamaan vielä yhdet. Sieltä taksilla kotiin ja helvetti irti. Ainakin niin sanotusti. Olin muutenkin jo hieman käärmeissäni heti alkuillasta, kun mies meni ostamaan sikareita. On kuitenkin aiemmin sovittu ettei hän polttais sillon kun minä oon läsnä. Tai näin minä ainakin olin luullut. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ollut miehen mielestä näin. Toisekseen hän meni juomaan ihan liikaa illan aikana. Kolmas juttu oli että kuten yleensäkkin niin tälläkin kertaa hän kännipäissään sammui sänkyyn heti sinne päästyään ja aloitti kauhen kuorsauksen ja unissaan puhumisen. Minä vaihdoin huonetta, mutta kissa aloitti elämänsä naukumalla taukoamatta ja hyppimällä oviin (meillä siis makuuhuoneiden ovet öisin kiinni). Minä hermostuin ja lopulta kävin läpsäisemässä miestä poskelle ja huutamassa että voisi edes johonkin reagoida.
Tästä alkoi melkoinen riita, jonka päätteeksi mies oli lähdössä pois ja soittamassa taksia ja minä heitin puhelimen lattialle (jonka seurauksena se meni niin rikki ettei sitä voi enää käyttää)... sen jälkeen minä en meinannut enää saada henkeä ja viimeinen asia jonka muistan on kun mies tiuskaisi että mee maate jos et saa henkee. Tämän jälkeen mitä ilmeisimmin vaan kaaduin lattialle ja olin vain tärissyt ja haukkonut henkeä. Mies oli jo meinannut ambulanssinkin kutsua, kun en meinannut lopettaa ollenkaan. Minä en muista tästä mitään. Koskaan ennen ei ole mulle tommosta tapahtunut ja se pelottaa hieman. Onko tämmöisiä luvassa tulevaisuudessakin jos hermostun? Viime aikoina on kuitenkin ollut ahdistuskohtauksia, joissa tuntuu kuin joku painaisi rintakehää niin etten meinaa saada hengitetyksi...
Riidan ansiosta saatiin kuitenkin ilmapiiriä puhtaammaksi ja saatiin selvitettyä muutamia asioita, kuten tuo polttaminen mun seurassa. Kun en vaan tykkää siitä että toinen sauhuttelee siinä vieressä tai lähtee kavereiden kanssa parvekkeelle (tai baarissa pihalle) ja jättää mut yksin johonkin. Mies lupasi yrittää pitää itsensä tupakasta (ja sikareista) erossa kun yhdessä mennään johonkin ja minä lupasin etten nipota niin kovasti jos tuo intoutuu ottamaan hieman enemmän alkoholia. Ei tuo miehen juominen kuitenkaan ole joka päiväistä tai edes joka viikkoista. Nyt kesällä tietenkin tapahtuu sitä useammin, mutta sama juttu se on itselläkin.
Hieman jännittää miten käy kun mennään sinne Tuskaan perjantaina. Kuitenkin juotavia on mukana ja parina päivänä siellä niitä nautiskellaan. Viime vuonna meillä meni se ihan mukavasti, vaikka itsellä menikin överiksi. Kunnolla päissäni en edes ollut, mutta muutaman siiderin nauttiminen kuumana päivänä ilman vettä ja huonoilla syömisillä ei vaan ollu hyvä juttu.
Viikonloppu meni ihanasti tuon jälkeen. Syötiin roskaruokaa, ajeltiin pitkin Pirkanmaata, käytiin kauniilla camping alueella moikkaamassa kaveria ja shoppailtiin alennusmyynneissä Ideaparkissa. Josta muuten löysin mm. VeroModasta alle viitosella mustan polvipituisen hameen ja samaan hintaan korkeavyötäröiset housut, jollaisia olen molempia etsinyt pidemmän aikaa. Näistä ehkä kuvia myöhemmin. Hameesta ei ainakaan ennen kun saan sen silitettyä, kun se oli ihan tuhannen rutussa.
Nyt haluan lähteä pihalle nauttimaan auringosta ja lämpimästä ilmasta kun poikakin on nyt viikonlopun aikana parantunut niin että sitä uskaltaa jo viedä touhuamaan kaikkea. :)
Juhannusaatto jouduttiin suunnitelmien osalta muuttamaan aika radikaalisti. Vettä alkoi satamaan noin tuntia ennen lähtöä pikku hiljaa ja lähtiessä satoikin jo sitten ihan kunnolla. Suunniteltu minigolf sai siis jäädä pelaamatta. Myös b- suunnitelmissa vilahtanut juhannuksen vietto miehen kaverin pajalla sai jäädä, kun sinne ilmaantui juuri saapumisemme jälkeen toinen porukka joka halusi alkaa katselemaan elokuvaa. Tämä taas ei ollut ihan niin mieleinen juttu meidän porukalle. Pienen odottelun jälkeen päädyimme lähtemään toiselle kaveripariskunnalle toiselle puolen kaupunkia. Siellä sitten kuunneltiin musaa, katseltiin telkkua ja jopa grillattiin makkaraa. Ei tosin ulkona eikä kunnon grillissä, vaikka sää olisikin sen jo sallinut (vettä ei paria tuntia pidemmästi satanut), vaan ihan hellan päällä sähkögrillissä. Niin ja miehet saunoivat.
Sieltä sitten jatkettiin keskellä yötä (sen kaveripariskunnan kanssa joiden kanssa matkaankin lähdettiin) keskustaan ottamaan vielä yhdet. Sieltä taksilla kotiin ja helvetti irti. Ainakin niin sanotusti. Olin muutenkin jo hieman käärmeissäni heti alkuillasta, kun mies meni ostamaan sikareita. On kuitenkin aiemmin sovittu ettei hän polttais sillon kun minä oon läsnä. Tai näin minä ainakin olin luullut. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ollut miehen mielestä näin. Toisekseen hän meni juomaan ihan liikaa illan aikana. Kolmas juttu oli että kuten yleensäkkin niin tälläkin kertaa hän kännipäissään sammui sänkyyn heti sinne päästyään ja aloitti kauhen kuorsauksen ja unissaan puhumisen. Minä vaihdoin huonetta, mutta kissa aloitti elämänsä naukumalla taukoamatta ja hyppimällä oviin (meillä siis makuuhuoneiden ovet öisin kiinni). Minä hermostuin ja lopulta kävin läpsäisemässä miestä poskelle ja huutamassa että voisi edes johonkin reagoida.
Tästä alkoi melkoinen riita, jonka päätteeksi mies oli lähdössä pois ja soittamassa taksia ja minä heitin puhelimen lattialle (jonka seurauksena se meni niin rikki ettei sitä voi enää käyttää)... sen jälkeen minä en meinannut enää saada henkeä ja viimeinen asia jonka muistan on kun mies tiuskaisi että mee maate jos et saa henkee. Tämän jälkeen mitä ilmeisimmin vaan kaaduin lattialle ja olin vain tärissyt ja haukkonut henkeä. Mies oli jo meinannut ambulanssinkin kutsua, kun en meinannut lopettaa ollenkaan. Minä en muista tästä mitään. Koskaan ennen ei ole mulle tommosta tapahtunut ja se pelottaa hieman. Onko tämmöisiä luvassa tulevaisuudessakin jos hermostun? Viime aikoina on kuitenkin ollut ahdistuskohtauksia, joissa tuntuu kuin joku painaisi rintakehää niin etten meinaa saada hengitetyksi...
Riidan ansiosta saatiin kuitenkin ilmapiiriä puhtaammaksi ja saatiin selvitettyä muutamia asioita, kuten tuo polttaminen mun seurassa. Kun en vaan tykkää siitä että toinen sauhuttelee siinä vieressä tai lähtee kavereiden kanssa parvekkeelle (tai baarissa pihalle) ja jättää mut yksin johonkin. Mies lupasi yrittää pitää itsensä tupakasta (ja sikareista) erossa kun yhdessä mennään johonkin ja minä lupasin etten nipota niin kovasti jos tuo intoutuu ottamaan hieman enemmän alkoholia. Ei tuo miehen juominen kuitenkaan ole joka päiväistä tai edes joka viikkoista. Nyt kesällä tietenkin tapahtuu sitä useammin, mutta sama juttu se on itselläkin.
Hieman jännittää miten käy kun mennään sinne Tuskaan perjantaina. Kuitenkin juotavia on mukana ja parina päivänä siellä niitä nautiskellaan. Viime vuonna meillä meni se ihan mukavasti, vaikka itsellä menikin överiksi. Kunnolla päissäni en edes ollut, mutta muutaman siiderin nauttiminen kuumana päivänä ilman vettä ja huonoilla syömisillä ei vaan ollu hyvä juttu.
Viikonloppu meni ihanasti tuon jälkeen. Syötiin roskaruokaa, ajeltiin pitkin Pirkanmaata, käytiin kauniilla camping alueella moikkaamassa kaveria ja shoppailtiin alennusmyynneissä Ideaparkissa. Josta muuten löysin mm. VeroModasta alle viitosella mustan polvipituisen hameen ja samaan hintaan korkeavyötäröiset housut, jollaisia olen molempia etsinyt pidemmän aikaa. Näistä ehkä kuvia myöhemmin. Hameesta ei ainakaan ennen kun saan sen silitettyä, kun se oli ihan tuhannen rutussa.
Nyt haluan lähteä pihalle nauttimaan auringosta ja lämpimästä ilmasta kun poikakin on nyt viikonlopun aikana parantunut niin että sitä uskaltaa jo viedä touhuamaan kaikkea. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti