maanantai 20. syyskuuta 2010

Mä tein sen!

Nimittäin selvisin hengissä ekasta jumpasta! :D Pari viikkoa meni jumppakauden alusta ohi kun oli kaikenlaista estettä... mm. tappomenkat (eli menkat jolloin hädin tuskin pääsee kävelemään ja sekin vasta useamman buranan jälkeen). Mutta tänään oltiin sitten jumppaamassa ja maksettiinkin koko kaudesta heti kerralla, joten nyt siellä on pakko jatkaa koko loppu syksy. Aivan sama mikä ois. Kuumeessa en kyllä mene. Muuten kyllä. Yritys on ainakin kova! :)

Mutta arvatkaapa onko mulla paikat kipeenä?! :O Jumalauta... ja väsyttää. Tekis mieli mennä saman tien nukkumaan jo, mutta koska tiedän miehen tulevan iltavuorosta vähä ennen yhtätoista ja että minä herään siihen kuitenkin, niin sinnittelen hereillä sinne saakka. Voisin tosin tätä oloani helpottaa piikkimaton päällä makoilemalla hieman ennen miehen kotiin saapumista. Voisi tehdä ihan hyvää. Eikä tarvii laittaa kelloakaan herättämään, kun tietää miehen hoitavan herättämisen. Minähän kun nukahdan nykyään joka kerta piikkimaton päälle...

Keskiviikkona sitten uudemman kerran. Jumppaan siis. Tai sillon ois tarjolla venyttelyä tunnin verran. Se jos mikä tekee mun jumissa oleville lihaksille hyvää. Jotta sitä odotellessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti