Pahoinvointi on hellittänyt. JES siitä. Tilalle tuli vuoto-ongelmat... ei niin jes siitä. :(
Eli justiin joulun kunniaksi alkoi olo oikeasti helppaan ja pystyin jopa veteleen joulusapuskoja ihan mukavasti. Ja mikä tärkeintä: oksentamatta niitä! Siinä kun olo vähitellen alkoi paranemaan ja aloin tottumaan ajatukseen siitä, että voin alkaa vähitellen tekemään taas kotihommia, pääsen ulos ja kauppohin jne, alkoikin sitten verenvuoto!
Maanantai-iltana siis säikäytti meikäläisen ihan totaalisesti ja tiistaina menin lääkäriin asiasta. Siis ihan omalääkärille terveyskeskukseen. Tilanne ei näyttänyt siinä vaiheessa kovinkaan pahalta, joten lääkäri laittoi lähetteen sairaalaan ja käski mennä seuraavana aamuna, jos ei tilanne sitten radikaalisti muutu. No, muuttuihan se. Iltaa kohti alkoi vatsaan sattumaan ja vuoto alkoi olla melkomoista. Siitä sitten äkkiä sairaalaan ja tarkastuttaan tilannetta. Jonkin aikaa odottelua ja multa otettiin verikokeet ja siitä tunnin päästä (kun tulokset oli tullu) pääsin lääkärin tutkittavaksi. Olin siinä vaiheessa jo ihan valmis kuulemaan sen että raskaus on menny kesken... vaan mitä se lääkäri kertoikaan! Siellä se vauva potkiskeli terhakkaasti ja oli oikein elossa! :)
Syytä ei vaan vuodolle osattu kertoa, kaikki oli muuten oikein hyvin. Nyt pitäisi osata ottaa mahdollisimman rauhallisesti ja viettää paljon aikaa vaakatasossa. Ihan niinku tässä ei ois maattu jo tarpeeksi... no, nyt vaan on pakko. Tarkastuksessa pitää käydä pari viikkoo tuon tapahtuneen jälkeen ihan polilla saakka. Jos ei sitten sitä ennen tapahdu jotain radikaalia. Eli vuodot taas lisäänny tai tule kovia vatsakipuja.
Eilen jo luulin, että pitää taas lähteä sairaalaan, mutta oireet meni ohi. Nyt on taas ihan normi fiilikset. Onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti