Ihan ensimmäisenä on pakko vähän hehkutella uutta Korpiklaanin sinkkua tulevalta albumilta nimeltänsä Ukon Wacka. Vierailemassa kyseisellä biisillä on itse Tuomari Nurmio ja kylläpä osaakin biisi kuullostaa hyvältä! Siinä on se perus Korpiklaanin rytmi ja meininki, mutta kuitenkin myös jotain niin Tuomari Nurmiomaista menoa. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille. :)
Sitten niihin muihin juttuihin... kävin tänään taas viemässä pojan eskariin ja ensimmäistä kertaa tämän raskauden tuottaman kipuilun aikana tuo reissu meni oikein mukavasti. Joka kerta aiemmin on ollut pakko hidastaa tahtia, kun on alkanut vatsanpohjaan sattumaan. Nyt sitä ei tapahtunut ja kävelin koko matkan molempiin suuntiin ihmeen reippaasti. :) Tuli oikein hyvä mieli moisesta. Saa nyt tosin sitten nähdä miten käy päivällä kun käyn pojan hakemassa pois... Niin ja kerrottakoon nyt tässä yhteydessä, että tuo matka on ehkä 250-300 metriä suuntaansa, joten mistään hurjasta maratoonista ei ole kyse!
Aivan järkyttävän ilman se vaan on kehitellyt ainakin täällä Tampereella. Mies kertoi, että oli jopa pitänyt illalla töihin mennessä pysähtyä raapimaan tuulilasia puhtaaksi kun oli se tihkusade jäätynyt kaikki niin kiinni ettei nähnyt enää eteensä. Minä meinasin joutua samaan urakkaan silmälasien kanssa nyt aamulla, mutta onneksi se tihku suli pois kun pääsi lämpimään. Pojan mielestä oli vaan hauskaa kun lumi rapisi jalkojen alla. Ja sitten piti tottakai hyppiä sinne missä kukaan ei ollut vielä kävellyt, että rapisi mahdollisimman paljon. Pienestä ne lapset ilonsa repii. Vaikka toisaalta, niin taidan repiä minä itsekkin. :)
Hieman kuitenkin pelottaa tyttären puolesta joka on itse asiassa just nyt hiihtämässä tuossa kelissä! Tyttö ei muutenkaan ole mikään kovin hyvä hiihtäjä, eikä jäätyneet ladut ainakaan auta asiaa. Toivottavasti kaikki menis kuitenkin hyvin.
Nyt pitäisi sitten kehitellä jotain tekemistä muutamaksi tunniksi, kun muksut on pois ja mies nukkuu yövuoron jäljiltä. Jonkin aikaa vierähtänee tässä koneella, sillä kissa parkkeerasi syliini ja monen asettelukerran jälkeen näyttäisi vihdosta viimein löytäneen hyvän paikan! :) Alkaa vähitellen meikäläisen syli pienenemään kissalle, kun toisella puolella vastassa on tietokonepöytä ja toisella puolella koko ajan kasvava maha. Vielä tuo jättiläinen siihen mahtuu kun oikein itsensä asettelee, mutta saapa nähdä kuinka kauan.
Vielä loppuun pieni piristys pojan suusta muutaman päivän takaa.
Hän kun katseli telkkua ja sieltä tuli Volvon mainos. Sitä katsellessaan tuumasi "tuosta kun ottaa noi viivat pois ja vaihtaa tohon keskelle toiset kirjamet, niin semmonen auto meillä on". Miehellä siis Nissan ja noinhan se käy. :D Myöhemmin yritti myös siskolleen asiaa selittää, mutta pari vuotta vanhempaan siskoon juttu ei uponnu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti