Nyt löytyi tälle perheelle isompi asunto ja muutto koittaa kuukauden päästä. Kyllä sitä asuntoa ollaankin etsitty jo aika kauan... itse asiassa varmaan jo vuoden päivät. Ihan jo senkin takia, että olisi mukava saada nuo muksut omiin huoneisiin. Niillä ei enää oikein suju tuo yhteiselo samassa huoneessa ja onhan se jo ihan ymmärrettävääkin. 8- vuotias tyttö ei enää oikein jaksa 6- vuotiaan pojan riehumisia ja päinvastoin sitten poika ei ymmärrä tyttöjen juttuja ja sitä kuinka tytöllä käy kavereita kylässä ja silloinhan tytöt pistää pojan huoneesta monesti pois. Nämä kaikki hoituvat kun saadaan molemmille se oma huone.
Nyt sitten kun olen raskaana niin tottakai asunnon haku on vain tiivistynyt. Vauvan synnyttyähän meitä on jo viisi ja kolmeen huoneeseen ja keittiöön se on jo hieman liikaa. Olkoonkin, että tämä on suhteellisen iso kolmio, niin silti. Tuleva asunto ei ole neliöiltään paljoakaan isompi, mutta se yksi huone enemmän löytyy. Ja myös meille luksus asia tulee löytymään uudesta kodista, nimittäin sauna. Itse olen viimeksi asunut saunallisessa asunnossa kun lapset ovat olleet ihan pieniä, joten sauna on erittäin tervetullut lisä. :)
Ainoa miinus tässä muutossa on se, että tuleva asunto sijaitsee noin 15 kilometrin päässä nykyisestä. Tampereella pysytään, mutta siirrytään äärilaidasta lähes toiseen. Tämä vaikeuttaa erityisesti tytön koulunkäyntiä. En haluaisi häntä laittaa koulukuljetuksella käymään vanhassa koulussaan sitä pariakaan kuukautta mitä koulua jää tästä lukukaudesta, sillä matka on pitkä enkä edes halua ajatella kuinka aikaisin joutuisin tytön herättämään kun pitää lähteä kasiksi kouluun. Helpompaa olisi, jos tyttö pääsisi uutta asuntoa lähinnä olevaan kouluun. Sinnekkin matkaa tulee vähän reilun kilometrin verran, joka on huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä, mutta kaikkeen tottuu. Nyt koulumatka onkin ollut naurettavan lyhyt, eli noin 200 metriä.
Tämä hiihtoloma nyt sotkee kaiken kouluun liittyvän järjestelyn, mutta heti loman jälkeen pitää asia ottaa selvitettäväksi. Pojan osalta ei tarvitse muuta kuin ilmottaa, että ekaluokka pitäisikin aloittaa toisessa kaupunginosassa. Eskari varmaan jätetään niiden parin kuukauden osalta kesken ja poika jää seurakseni kotiin. Näin ensijutustelujen jälkeen poika olisi asiasta varsin tyytyväinen, vaikka sosiaalinen tapaus onkin niin rakastaa myös kotona olemista. Tulee äitiinsä. ;)
Nyt sitä sitten vaan pitäis vähitellen alkaa pakkaamaan tätä omaisuutta laatikoihin. Pitäisi jo aloitella, sillä en haluaisi joutua paniikkiin sen kanssa ja muutenkin näin raskaana ollessa olisi hyvä ottaa vähän iisimmin varsinkin raskaampien tavaroiden kanssa. Onhan tässä se kuukausi aikaa, mutta voi elämä se voi mennä nopeasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti